MIKAELINKUORO

 etusivu
Harjoitukset ja esiintymiset  Kuorolaisille  Galleria  Kuoroon   Historia   Yhteystiedot  

 

 

Katsaus kuoron historiaan

Ensimmäisen kerran Paimion Kirkkokuoro perustettiin 15.5.1933 Paimion yhteiskoululla. Samalla kuoro päätettiin ilmoittaa yhdistysrekisteriin. Ilmoitus yhdistysrekisteriin tehtiin marraskuussa 1934. Ensimmäiseen johtokuntaan valittiin itseoikeutettuna kuoron johtaja, kanttori Ahto Aaltonen, pastori V. Vihervaara, opettajatar Ilmi Mäkeläinen, nimismies Pekka Repo ja kauppias J. Palmén. Perustamiskokouksen aikoihin kuoro ei kuitenkaan ollut aivan lapsenkengissään vaan toiminta oli jatkunut toistakymmentä vuotta. Kuoron ensimmäisenä johtajana toimi tiettävästi Väinö Knuutila vuosina 1919–1921 (ks. lehtileike toimintakertomuksissa 1969). Toiminta jatkui Ahto Aaltosen johdossa seuraavat neljä vuosikymmentä.

Toistamiseen Paimion Kirkkokuoron perustamiskokous järjestettiin vanhojen pöytäkirjojen mukaan 17.6.1935. Kuoron toimihenkilöiksi valittiin samat henkilöt kuin pari vuotta aiemmin. Koska ensimmäinen yhdistysrekisteriin tehty ilmoitus oli ollut puutteellinen, rekisteröinti hyväksyttiin vasta joulukuussa 1936.

1950-luvulle mennessä vuosikokouksia pidettiin vain muutama, tästä eteenpäin sääntömääräinen vuosikokous järjestettiin vuosittain ja myös toimihenkilöiden määrä nousi sääntöjen määräämälle tasolle. Ääntenviskaalit valittiin ensimmäisen kerran vuonna 1956 (1958 alkaen ääntenvalvojat). 1950-luvun lopulta alkaen kuorolle valittiin myös emäntä ja nuotistonhoitajat. Johtokunnan jäsenten vaihtuvuus oli hidasta ja A. Aaltonen toimi kuoron johtajana aina vuoteen 1961 asti ja tästä eteenpäinkin kuoron varajohtajana vuoteen 1964 asti. Myös perustajajäsen Pekka Repo toimi aktiivisesti mukana yhdistyksessä Turkuun muuttoonsa asti vuonna 1962. Seuraavana vuonna johtokunta nimitti Pekka Revon kuoron kunniapuheenjohtajaksi.

Vuosikokouksessa 1962 uudeksi kuoronjohtajaksi valittiin opiskelija Hannu Kerkola. Heti seuraavana vuonna 1963 johtaja vaihtui ja toimeen astui kanttori Lasse Malmivirta. Puheenjohtajaksi valittiin toimitusjohtaja Risto Laaksonen. 30-vuotisrekisteröinnin kunniaksi kuoro järjesti laulajaiset. 1967 päätettiin kevätlaulajaisten jälkeen jakaa pitkäaikaisille kuorolaisille 10, 20 ja 25-vuotismerkit sekä kaikille kuorolaisille kirkkomusiikkiliiton jäsenmerkit. Toimintansa 50-vuotisjuhlakonsertin kuoro järjesti 31.11.1969. Konsertin painettu ohjelma on liitetty vanhoihin pöytäkirjoihin.

1965 kuoron puheenjohtajaksi valittiin opettaja Aarre Laesharju, joka yhdessä kanttori Malmivirran kanssa luotsasi kuoroa aina tämän kuolemaan 5.11.1970 asti. Seuraavana vuonna kuoroa kymmeniä vuosia johtanut Ahto Aaltonen palasi kuoron varajohtajaksi toimien tehtävässä vuoteen 1975 asti. Kanttorinvaalissa 1971 voittajaksi selviytyi Jouko Peltola. Vuosikymmenen alusta myös kuorolaiset ottivat aktiivisemman roolin ohjelmiston valinnassa. Myös kirkkomusiikkilehti päätettiin tilata kaikille kuorolaisille. 1973 kuorolaisille jaettiin useita kirkkokuoroliiton jäsen-, ansio- ja kunniamerkkejä sekä otettiin kuorosta yhteiskuva.

Seuraavina vuosina johtokunta toimi aktiivisesti. Kuoron nuotisto järjestettiin kuntoon talkoovoimin. Kuoro järjesti musiikkiopiston hyväksi tilaisuuden, jossa esitettiin Schubertin Saksalainen messu. Johtokunta päätti tilata kirkkomusiikkiliitosta kuoroyhdistyksen säännöt kaikille kuorolaisille. Näiden perusteella Suomen kirkkomusiikkiliiton kokouksiin edustajiksi valittiin kuoron puheenjohtaja ja sihteeri. Kokouksiin osallistuttiin aktiivisesti joka vuosi. Myös yhtenäisen esiintymisasun hankkimisesta kaikille kuorolaisille keskusteltiin. 23.3.1976 hyväksyttiin yksimielisesti Paimion Kirkkokuoro ry:n uudet säännöt.

Kuoro järjesti toimintansa 60-vuotisjuhlan syksyllä 1979. Vuonna 1980 kuoron puheenjohtajana vuodesta 1965 toiminut Aarre Laesharju siirtyi syrjään tehtävästään palatakseen takaisin paikalleen pari vuotta myöhemmin vielä kahdeksi vuodeksi! Laesharjun poissaolon ajan puheenjohtajana toimi Väinö Vainio. Pyhän Mikaelinkirkon peruskiven muurauksen 300-vuotisjuhlaan 1981 kuoro valmisti Maasalon Vesperin. Kirkkomusiikkilehtiä tilattiin kuoron käyttöön yksi kappale. Kilometrikorvausta sovittiin maksettavaksi 60 penniä kilometriä kohden yli kahden kilometrin matkasta. Ensimmäisen kerran päätös pitkän matkan takaa kuoroon kulkevien kilometrikorvauksista oli tehty jo vuonna 1952. Kuoron käyttöön päätettiin hankkia magnetofoni. Kuoron ohjelmiston valitsijoiksi nimitettiin taiteellinen johtaja yhdessä kuoron johtokunnan kanssa.

20.5.1984 kuoro osallistui uuden seurakuntatalon vihkiäisiin. 1985 uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Oiva Penttinen. Heti seuraavana vuonna tilalle astui Riitta Saarnivaara. Samalla johtokunnassa tapahtui muutakin uudistumista. Vuosikokouksessa käytiin keskustelua kuorolaisten jaksamisesta ja poissaolojen ilmoittamisesta ääntenvalvojille. Harjoitusten ja esiintymisten määriä ei kuitenkaan katsottu voitavan vähentää. Jopa kuoron laittamisesta tauolle vuodeksi keskusteltiin! Myös erilaisten virkistysmatkojen järjestämistä pohdittiin.

Pitkäaikaisen (1971-1987) kanttorin Jouko Peltolan jäätyä eläkkeelle seurakunta oli vuonna 1987 vailla vakituista kanttoria ja kuoronjohtajaa. Kuoron väliaikaisiksi johtajiksi valtuutettiin Riitta Saarnivaara ja Hannu Hirvikangas. Myöhemmin samana vuonna vt. kanttoriksi valittiin Timo Koskinen. Matkakorvauksia päätettiin maksaa 70 penniä kilometriltä. Puheenjohtajalle ja sihteerille maksettiin myös puhelinkuluja 30 mk/kk.

1990 kuoron puheenjohtajaksi valittiin Anja Muukkonen. Kuoron 60-vuotisjuhla päätettiin järjestää yhdistysrekisteriin ilmoittamisen mukaan laskettuna vuonna 1994. Aiemmin kuoro vietti ko. juhlaa vuonna 1979 kuorotoiminnan alkamisesta laskien, minkä vuoksi 27.11.1994 vietetty juhlajumalanpalvelus muutettiinkin lopulta nimeltään 75-vuotisjuhlaksi. Juhlassa kuoro esitti Armas Maasalon Adventtivesperin.

Kuoron puheenjohtajaksi 1994 valittiin Jouko Pitkänen ja taiteelliseksi johtajaksi seurakunnan uusi kanttori Marjut Jaakola. Jaakolan äitiyslomien sijaisena 1995 ja 1998 toimi Jari Jakoleff.

1998 kuoron puheenjohtajaksi valittiin Aura Härmälä. Kuoron työstämän messun vaatiman valmistelupanoksen vuoksi keskusteltiin kuoroleirin järjestämisestä. Kuorolle tilattiin myös Messulaulut –kirjoja. Virkistäytymistarkoituksessa kuoro teki retken Pielisen ympäri. Kuoron 80-vuotisjuhlan kunniaksi järjestettiin kahvikonsertti adventtisunnuntaina 1999 Mikaelintalolla. Vuonna 2001 kuoro järjesti matkan Turun Martin kirkon kuoron kanssa Pietariin. Samana vuonna kuoro osallistui myös valtakunnallisille kirkkomusiikkijuhlille ja seuraavana vuonna Viroon laulujuhlille.

Kuoron keski-iän noustessa johtokunta aloitti keskustelun kuorolaisten yläikärajasta. 13.3.2003 ikärajaksi päätettiin 65 vuotta, jonka jälkeen kuorolainen voi jatkaa taiteellisen johtajan pyynnöstä. Päätös aikaansai monen iäkkäämmän kuorolaisen lähdön pitkäaikaisen harrastuksen parista, mutta vuosien myötä kuorolaisten määrä lähti uuteen nousuun, ohjelmisto monipuolistui huomattavasti, sointi parani ja laulajien keski-ikä laski merkittävästi.

Kuoron puheenjohtajaksi vuonna 2004 valittiin Marjo Laakso. Samana vuonna kuoro teki virkistysmatkan Tallinnan laulujuhlille yhdessä Martin kirkon kuoron kanssa. Kuopiossa 2006 järjestettävien valtakunnallisten kirkkomusiikkijuhlien ohjelmistoa harjoiteltiin hyvissä ajoin ja sitä esitettiin myös V-S. kirkkomusiikkijuhlilla Pyhärannassa 2005. Kuoron puheenjohtajaksi vuosina 2006–2008 valittiin Mariitta Rastas. Vuonna 2006 kuoron nuotisto, jäsenkirjanpito ja rahaliikenne siirrettiin atk-aikaan. Keväällä 2007 kuoron johtokunta teki päätöksen järjestää kuoromatkan seurakunnan nimikkolähetti Riitta Granrothin läksiäisjuhlaan Marseillesiin kesällä 2008. Matkaan osallistui 17 kuorolaista ja kymmenkunta avecia. Loppukesällä 2008 seurakunnan kanttorinvirassa 14 vuotta toiminut Marjut Jaakola siirtyi Paimio-opistolle soitonopettajaksi. Hänen sijaisekseen valittiin Silvia Ahonen.

Varsinaista historiikkia kuoron vaiheista ei ole laadittu. Pöytäkirjat ja toimintakertomukset liitteineen on arkistoitu Mikaelintalon Ison salin kuorokaappiin.

Kuoron johtajat

1919-1921 Väinö Knuutila

1921-1961 Ahto Aaltonen

1962 Reino Rajanto, kanttori Elo, Hannu Kerkola

1962-1970 Lasse Malmivirta

1971-1986 Jouko Peltola

1987-1993 Timo Koskinen

1994-2008 Marjut Jaakola (äitiyslomasijaisena 1995 ja 1998 Jari Jakoleff)

2008-2011 Silvia Koski (os. Ahonen)

2011 - Armi Laakso